Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tarinasi

Tämä on sinulle! Tänne voit kirjoitella ihan omia novelleja, kirjoituksia ja tarinoitasi, kaikkien nähtäväksi!  Muutama juttu vain:

-ei mielellään mitään K18 tarinoita

-kiroilu tarinoissa sallittua, mutta jos menee sen kanssa överiksi, joudun poistamaan tarinan.

-kirjoita tarinan loppuun, haluatko minun arvioivan kirjoituksesi. Ja jos haluat, laita myös, haluatko arvioinnin kouluarvosanana, kirjallisena arviointina vaiko molempina.

-pidä hauskaa kirjoittaessasi! c:

 [ Kirjoita ]

Yksityinen viesti

14.02.2018 23:34

Nimi: Marzima

14.02.2018 18:44
~Elämän vaihe~


Elämäsi vaihe, kun avaat silmäsi.
Elämäsi vaihe, kun kävelet kaatumatta.
Elämäsi vaihe, kun saat ystäviä.
Elämäsi vaihe, kun riitelet parhaan kaverisi kanssa.
Elämäsi vaihe, kun kortissasi lukee: Onnea täysikäinen.
Elämäsi vaihe, kun kosketat lastasi.


Onko elämällä merkitystä? Miten sitä pitäisi käyttää? Elämä ei ole ikuista. Muista se. Oletko ystäväsi kanssa leikkimässä, hengailemassa, vai oletko onneton vanhuus. Elämällä on merkitystä!



Elä maan paras elämä!

Nimi: Potato

28.01.2018 16:55
Hyvä minä....

Kirjallinen arviointi kiitos..

Nimi: Potato

28.01.2018 16:49
-Muistojen tuuli-

Istahdat yksin vanhaan riippumattoon. Käyt makuullesi, ja alat muistelemaan menneitä. Muistelet sitä, kuinka hän kirmasi kanssasi niityllä.
Muistelet sitä, kuinka hän opetteli kanssasi uimaan.
Muistelet sitä, kuinka hän käveli kanssasi kouluun.
Muistelet sitä, kuinka hän kiljui kanssasi huvipuisto-laitteessa.
Muistelet sitä, kun hän sai uuden kuvan maailmasta. Kuvan maailmasta sellaisena, että niityllä kirmaamisella, uimaan opettelemisella, kouluun kävelemisellä ja huvipuisto-laitteessa kiljumisella ei ole merkitystä. Että siskoudella ei ole merkitystä. Katsahdat taivaalle: *Äiti, isä, oletteko siellä? Osaatteko muuttaa siskoni ennalleen?* Ei. Eivät he osaa. Muistelet sitä, kuinka siskosi ja sinä kuuntelitte koulutunnilla sitä, että ihmistä ei voi muuttaa. Ei varsinkaan sinun siskoasi. Hän on kuin kova, siro kivi. Ja taas jotkut ovat pehmeitä kuin savi. Heitä on helppo muovata.

Niitä muistoja joita siskosi kanssa koit pienenä, on enemmän kuin hiekanjyviä rannalla. Enemmän kuin tähtiä taivaalla. Noita kahta vertauskuvaa siskosi oli käyttänyt usein. Nyt käytät niitä vain entisen siskosi muistoksi. Ja ne muistot pyyhkiytyvät hiljalleen tuulen mukana pois. Ne haalistuvat haalistumistaan, ja lopulta muistot kulkeutuvat tuulen mukana pois. Niin syntyy Muistojen tuuli.

Vastaus:

Hei! Ensimmäinen tarina, mahtavaa!

Ensiksikin, tarina on jotenkin minuntyyliseni. Pidän siitä. Pidän tarinoista, joissa vain ollaan paikoillaan, jossa ei tapahdu liikaa asioita, käytetään paljon adjektiivejä, ja syvällistä ajattelua.
Pidän myös siitä, miten tarinassasi käytetään yksikön toista persoonaa.

Kiitos tarinastasi! Lisään sen sivuillesi!

-Apila 29.1. 2018

©2018 Apilaniitty - suntuubi.com